Kr.F lea politihkalaš bellodat man beassat jienastit báikálašvalggain čakčamánu 11.beaivvi.
Buohkat geat leat olmmošlogus ja leat ássan Norggas 3 maŋimuš jagi ovdal válgabeaivvi sáhttet jienastit báikkálaš válggain.
Mii oaivvildit KrF lea oadjebas ja buorre árvalus dutnje.
KrF politihkka deattuha ráhkisvuođa nubbái, olmmošárvvu ja hálddanšanovddasvástádusa.
KrF lea kristtalaš demokráhtalaš bellodat.
Buorre servodat huksejuvvo eaŋkal ássiid, olbmuid, almmolaš eiseválddiid ja priváhta ja ektodáhtolaš ásahusaid ovttasbarggus.
Dehálaš lea ahte servodat huksejuvvo ássiid bokte, mii guldalit olbmuid muitalusaid ja vásáhusaid, váldit sin mielde mearrádusaide, ja ovttas hukset servodaga mii fátmasta vuoigatlaččat gos buohkain lea seamma árvu.
KrF mihttu lea hukset buori servodaga buohkaid várás, jearakeahttái oskku, kultuvrra dahje čearddalaš duogáža birra.
10 buori ákka KrF jienastit:
Bistevaš árvvut.
KrF áigu atnit fuola árvvuin mat leat Norggas, dat eai leat diehttelasat.
Go mii diehtit geat mii leat, de mii maiddái leat oadjebasabut go deaivvadit ođđa olbmuiguin ja ođđa kultuvrrain.
Ommošárvu,rahkisvuohta nuppiide ja hálddašanovddasvástádus leat árvvut man ala boahtteáiggi hukset.
Bearrašiidda válljenfriddjavuohta
KrF dáhttu joatkit ruhtadoarjaga bearrašiidda dassážii go mánná leat 2 jahkásaš. Mii hálidit nannet mánáidruđa 2000,- kruvdnui mánnosaččat gitta dassážii go mánná lea 6 jahkásaš, ja 1500 kruvnno mánnosažžat sidjiide geat leat gaskkal 6 ja 18 jagi.
Servodat buot agiid várás
Dat galgá leat oadjebas leat vuorasolmmožin Norggas. KrF dáhttu sierra doarjaga oapmehaččaide. Hukset eambbo sajiid buohcciid várás ja ruovttobálvalusaid ferte nannet.
Oadjebas ovddasmorašdárbbuid ektui
Norggas galget leat buorit dearvašvuođafáláldagat gos lea rievttes veahkki rievttes áigái. Ollu dearvašvuođabargit fertejit doapmat doaimmas doibmii.KrF dahttu háhkat eambbo bargiid ja buoredit dearvašvuođabargiid bargodiliid.
Báikkálaš servodagain buorit bargosajit
KrF dáhttu lágidit báikkálaš ásahusaid gos leat bistevaš bargosajit ja mat huksejit ealas ja buriid báikegottiid miehtá riika. Mii dáhttut nana eanadoalu mii lasiha biebmugálvvuid, buoreda boanddaide sisboađu eanadoalus ja varjala eanageavaheami.
Buorre sirdin mánáidgárddis skuvlii
Buorre álgu skuvllas lea vuođđun mánáid dehálaleamus jagiin. KrF dáhttu lasi ollesolbmuid oadjebasvuohtan skuvllaide ja mánáidgárddiide. Mii hálidit lonuhit vuosttašluohká sisdoalu ovdaskuvlla sisdoaluin mas stoahkan, oadjebasvuohta ja oktavuođat lea guovddažis.
Ávkkálaš ja oadjebas bajásšaddandilit
KrF dáhttu ásahit olles riikkas friddjaáiggekoarta, mii addá buot mánáide ja nuoraide vejolašvuođa nuvttá oasálastit searvevuođain. Nuorat, geain leat psyhkálaš dearvasvuođa- hástalusat,lassánit. KrF oaivvilda sosiála mediaid geavaheamis berre ahkimearrádusat čuovvut ja dat lea ásahusaid ovddasvástádus bearráigeahččat. Skuvllaáiggis eai berre geavahit mobiltelefuvnnaid.
Olmmošárvu eallinagi
Mii dáhttut ahte olmmošárvu bistá olles eallinagi. Ii oktage galgga hilgujuvvot. KrF dáhttu buoret doarjaga sidjiide geaid mánáin leat sierralágan dárbbut. Mii dáhttut várjalit ohkiheakka ja eat dáhto oanedit olbmu eallinagi.
Bealuštit sin geat dan dárbbašit
Mii dáhttut doarjut eaktudáhtolaš doaimmaid gárrenmirkkodivššus ja doarjut fálaldagaid mánáide ja nuoraide.Dát doaimmat lea dehálaččat eastadit ja veahkehit olbmuid rašis diliin.
Ráhkisvuohta nuppiide riikkarájáidhaga
KrF dáhttu joatkit veahki ja doarjadaga riikkaide gos olbmuin lea heajos birgejupmi. Mii hálidit vára váldit eatnamis boahttevaš buolvvaide. Dálkenuppástusat leat vahágin máilmmi geafesolbmuide. Mii berret váikkohit dálkenuppástusaid unnidit go iežamet riikkas unnidit áibmonuoskkidemiid ja ovttas eará riikkaiguin.